Talkoot100+ & FightBack

Varmasti jokainen jossain vaiheessa elämäänsä miettii, mikä on elämänsä tarkoitus, miksi ylipäätään elää sellaista elämää kuin elää ja mitä annettavaa itsellä on ympärilleen. Nämä ovat vaikeita kysymyksiä ja vastaukset niihin ovat takuulla erilaisia jokaisen meidän kohdalla. Luultavasti tällaiset ajatukset ovat olleet jokaisen meidän kirjoittajan mielessä, kun olemme lähteneet tavoittelemaan uusia asioita tai tekemään muutoksia tapaan, jolla elämäämme elämme. Toiveena oikeasti löytää sellainen rauha, ettei menneisyyden kahleet kahlitse eikä tulevaisuuden ennustamattomuus lannista. Kääntää katkeruus kiitollisuudeksi, tyytymättömyys onneksi ja haasteet mahdollisuuksiksi. Oppia arvostamaan ja ymmärtämään ajan rajallisuutta, koska meillä on varmasti ainoastaan tämä hetki, jota tosin aivan liian usein pidämme itsestäänselvyytenä.

Tytöt ja uudet FightBack-pipot 💓

Kuten olemme jo aiemmin maininneet, me kaikki kolme kirjoittajaa jaamme yhteisen intohimon itsensä kehittämistä kohtaan (harrastukset ne on kullakin :D) ja haluamme esimerkiksi kirjojen lukemisen lisäksi säännöllisesti käydä tapahtumissa, jotka muistuttavat hetkien tärkeydestä, inspiroivat elämään elämää täysillä ja antavat konkreettisia eväitä esimerkiksi tavoitteiden asettamiseen sekä tavoitteluun. Tiesimme, että vuoden 2016 puhujaksi valitulla Pekka Hyysalolla olisi näihin aiheisiin liittyen meille varmasti paljon annettavaa, ja hän olikin itseasiassa se sysäys ja syy joka sai meidät lähtemään tälle ensimmäiselle yhteiselle itsensä kehittämisreissulle talkoot 100+-tapahtumaan Lappeenrantaan.

Pekan FightBack💓

Tapahtuma oli kokonaisuutena todella monipuolinen, jossa jokainen palanen alusta loppuun tuki toistaan. Aina Minna Nikulan alussa pitämästä tähän hetkeen tuovasta läsnäoloharjoituksesta tapahtuman lopussa kuultuun Pekka Hyysalon huikeaan tarinaan. Vaikka lähdimmekin tapahtumaan sillä ajatuksella, että lähdemme kuuntelemaan Pekkaa, toisena pääpuhujana ollut Tuija Rummukainen todisti meille puheenvuoronsa ensimmäisistä sekunneista asti, että viimeisenä puhuvan Pekan "odottelusta" ei tulisi tylsää ;)

Tuijan kanssa 💓

Pelkästään Tuija Rummukaisen sisääntulo herätti koko salin kiinnostuksen ja sama energia pysyi yllä alusta loppuun. Tällä naisella oli todellakin suuri sylillinen ammattitaitoa sekä inspiraatiota ja hänen elämänasenteensa on huikea! Hän herättäisi varmasti sammuneemmankin elämänilon liekin uuteen roihuun! Tuija on kokenut ja menestynyt myynnin kouluttaja Human Energy Oy:stä ja hän on muunmuassa tutkinut suomalaisten huippumyyjien ja -pomojen tärkeitä ominaisuuksia sekä kirjoittanut aiheesta kolme kirjaa. Ja ei, myymisen taito ei ole hyödyksi ainoastaan myymistä työkseen tekeville, vaan ihan jokaiselle meistä joka päiväisessä elämässä, joten mekin koimme saavamme paljon hyödyllisiä työkaluja Tuijan esityksestä. Eniten Tuijan puheenvuorossa mielestämme kuitenkin korostui asenteen merkitys elämänlaatuun ja tavoitteiden asettamisen tärkeys omanlaisen elämän elämiseen.

Pekka Hyysalon puheenvuoro oli uskomaton. Ei pelkästään sen takia mitä hänelle on tapahtunut ja miten hän on taistellut itsensä tähän tilanteeseen missä on nyt, vaan intohimon ja asenteen vuoksi, jotka hänestä huokui. Intohimo ja sitoutuminen niin rakastamaansa lajia, mutta myös elämää kohtaan. Asenne nousta ylös vaikka kaatuu. Ja vielä uskomattomampaa juurikin se, että ne molemmat ovat säilyneet onnettomuudesta huolimatta.  Pekan puheenvuoro todellakin pysäytti miettimään niitä omia hetkiä ja omaa tarinaa. Tämän päivän "itsestäänselvyys" voi olla huomenna mahdotonta. Hän muistutti meitä kaikkia siitä, että hymy pysyy varmasti huulilla, kun teet niitä asioita, joita rakastat.

Pekan kanssa 💓

Itsensä kehittäminen voi kuulostaa monista pelottavalta ja oudolta, ehkä tylstältäkin. Miksi ihmeessä sitä pitäisi tehdä ja onko siitä muka jotain hyötyä? Kaikkia ei välttämättä kiinnosta lähteä kuuntelemaan seminaareja, vaikka ne innostavia ovatkin, mutta onneksi itsensä kehittäminen voi olla niin paljon muutakin! Hetki positiivisen kirjan parissa, kannustava äänikirja lenkillä, tsemppivideo tai vaikka vaan sinut iloiseksi tekevien asioiden miettiminen aamuisin. Löydät varmasti ne jutut mitkä sinua inspiroi, herättää ajatuksia ja tuo iloa päiviisi! Olemme varmasti kaikki yhtä mieltä siitä, että positiivisten juttujen syöttäminen omaan pääkoppaan ei voi olla muutakuin hyvä juttu!!

"Elämä ei ole odottamista, toivomista ja haaveilemista. Se on tekemistä, olemista ja joksikin tulemista. Se on sitä mitä aioit tehdä sen jälkeen kun olet lukenut tämän."

-Mike Dooley

Jos tapahtumakiertue alkoi kiinnostaa niin suosittelemme ehdottomasti osallistumaan siihen! Talkoot 100+ on kiertue, joka käsittää neljä kaupunkia; Jo mennyt Lappeenranta,  Jyväskylä 14.2, Helsinki 6.3 ja Tampere 15.3. Puhujina tapahtumassa siis huikeat Tuija Rummukainen ja Pekka Hyysalo. Kiertue lupaa nettisivuillansa olevansa positiivista ajattelua, tahdonvoimaa, toivoa ja periksiantamattomuutta kaikissa elämäntilanteissa, ja koettuamme ensimmäisen kiertuepäivän Lappeenrannassa, voimme allekirjoittaa tämän täysin!💓 Talkoot100+ kotisivuille pääset tästä.

MEILLE ON TULLUT LOISTAVA TILAISUUS MYÖS ARPOA YHDELLE ONNEKKAALLE LIPPU TAPAHTUMAAN!! (Lipun arvo 165 €). 
Arvontaan pääset osallistumaan blogimme Facebook sivulla tästä.

Inspiroivaa viikkoa,

-Elli, Outi ja Hanna

Arjen varmat nakit: Lämmittävä linssikeitto

Asia, joka meillä ja olettaisin, että monessa muussakin perheessä aiheuttaa päänvaivaa ja erilaisten tunteiden kirjon lähes päivittäin on lasten ruokailu. Meillä ainakin usein tuntuu, että on ihan tähtien asennosta kiinni mikä maistuu minäkin päivänä. Yritä siinä sitten pitää yllä terveellisiä ja säännöllisiä ruokailutottumuksia kun se, mikä edellispäivänä oli suurta herkkua, ei enää tänään maistukaan. Ja tietenkin mitä useampi lapsi perheessä on, sitä vaikeammaksi homma menee, koska on enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että sama ruoka ei todellakaan maistu useammalle lapselle samaan aikaan.

Helpottamaan sitä ainaista pähkäilyä ja tuskailua siitä, että mitä tänään syötäisiin, ajattelin, että  kerättäisiin Ellin ja Hannan kanssa blogiin ohjeita niistä ruoista, jotka meillä jostain ihmeellisestä syystä maistuvat aina useimmiten (ja sisältävät jotain muuta kun jauhelihaa ja makaronia). Tiedän, että vaikka nämä meidän lasten herkkuruokia ovatkin, ei ne välttämättä ole sitä kenenkään muun lapsille, mutta toivon, että voit saada näistä resepteistä inspiraatiota ja ideoita ja ehkä muokata niitä oman perheesi ruokailuihin sopiviksi.

Joten tämä ”arjen varmat nakit” -juttusarja sisältää reseptejä niistä ruoista jotka meillä on todettu varmoiksi tehdä. Lisäksi reseptit ovat helppoja ja nopeita valmistaa sekä ovat pääosin kasvisruokia ja maistuvat tietenkin lasten lisäksi myös aikuisille.

Ja tässä siis ensimmäinen resepti, olkaa hyvä:

Lämmittävä linssikeitto

4 hengelle

1 sipuli

2 porkkanaa

500g tomaattimurskaa

5dl vettä

2dl punaisia linssejä

1 appelsiini

1tl juustokuminaa

1tl kuivattua rosmariinia

1/2tl chiliä

1tl suolaa (tai oman maun mukaan)

rouhittua mustapippuria

Silppua sipuli ja paloittele porkkanat. Laita ne tomaattimurskan ja veden kanssa kattilaan. Huuhtele linssit ja lisää kattilaan. Lisää juustokumina, rosmaariini ja chili. Hauduta miedolla lämmöllä 20 minuuttia. Lisää suola ja mustapippuri. Purista appelsiinista mehu ja lisää kattilaan. Hauduta vielä 10 minuuttia. Surauta rakennetta hieman sileämmäksi sauvasekoittimella, ei kuitenkaan ihan sileäksi soseeksi asti. Keiton päälle sopii hyvin nokare turkkilaista jogurttia.

Meillä talven lempiruokaa ovat ehdottomasti kaikenlaiset keitot. Mikään ei maistu niin hyvälle pakkassäässä ulkoilun jälkeen kuin lämmittävä keitto. Keitot ovat muutenkin kätevää arkiruokaa, yleensä nopeita tehdä, niihin voi heittää sekaan kaikenlaista kaappien kätköistä ja ne yleensä parantavat makuaan seuraavana päivänä, joten kannattaa tehdä kerralla vähän isompi satsi.

Kommenttiosioon saa mielellään jakaa myös omia luottoreseptejä. Uusia ideoita keittiöön kaivataan aina. Herkullisia arkipäiviä!

-Outi

Rotia ruokaralliin!

Toivottavasti viime postaukseni inspiroi sinua kurkkaamaan kuitteihisi. Jos et sitä vielä kuitenkaan tehnyt, niin ei hätää, aikaa on! Tärkeintä, että joitakin ajatuksia heräsi ja voit palata aiheeseen, kun sen aika on, jos vielä näin ei ollut. 😊 Outi toivoi aiemmassa postauksessaan, että kirjoittaisin ruokakaupassa käymisestä, tai siis enemmänkin siitä, miten siellä ravaamisen saisi suitsittua. Haluan jakaa oman ruokakauppafilosofiani ehdottomasti teidän kanssanne, koska kun taloudesta innostuin ja tajusin, miten tässä kohtaa voi säästää, onnistuin hetken tekemään kaupassa käymisen jättämisestä suoranaista taidetta :D

Eli jos innostuit menojen seurannasta, tulet huomaamaan, että ruokaostokset ovat aivan järkyttävän suuri menoerä kuussa. Meidän taloudessa (4 henkilöä) se on joinain kuukausina suurin yksittäinen menoerä! Siis ruoka! HUHHUH! Parhaimmillaan jäädään alle 500€/kk ja pahimmillaan, kun sattuu kuukaudelle joitakin juhlapyhiä mennään yli 700€/kk. Tämä on syy miksi ainakin kaupassakäyntiin kannattaa kiinnittää huomiota ja takaan, että muutamalla yksinkertaisella kikalla saat tätä jäätävää menoerää kuussa pienennettyä ilman, että laadusta tarvitsee tuhottomasti tinkiä.

Mitä ne kikat sitten ovat? Pieni alustus ennen kuin kerron. Olen tässä oman matkani aikana huomannut, että usein toiminta, jolla saadaan tuloksia aikaan, on hyvin yksinkertaista. Ja koska se on yksinkertaista, voi olla vaikea uskoa, että jollain niin yksinkertaisella voi olla mitään vaikutusta. Tai ainakin minun on ollut vaikea uskoa. Mutta niin vaan kun sitä alkaa jotain pientäkin tekemään, jossain vaiheessa tulokset puhuvat puolestaan. Mutta nyt asian ytimeen! Kaksi tapaa, joista olen itse kokenut eniten hyötyä tässä lapsiperheen loputtomassa kaupparallissa ovat ehdottomasti kauppalista ja ruokien suunnittelu. Kuulostaa yksinkertaiselle, ja sitä se todellakin onkin, mutta teetkö sinä niin? En minä ainakaan ennen tehnyt. Tai ehkä kauppalistan, mutta siihen se suunnitelmallisuus sitten jäikin.

Eli lähdetään siitä liikkeelle, että yritetään suunnitella koko viikon ruokatarpeet kerralla. Oikein säilytettynä useimmat ruoka-aineet säilyvät viikon oikein hyvin ja pidempäänkin. Itse tungen lähes kaiken mahdollisen joko jääkaappiin tai pakastimeen. Tuntuu, että kasvikset nahistuvat hyvin äkkiä huoneenlämmössä, mutta jääkaapin hevilaatikossa säilyvät suunnilleen isältä pojalle. Lisäksi tässä matkan varrella on oppinut, että pakastaa voi lähes mitä vaan, jos ei jääkaappisäilytys enää takaa tuotteelle riittävästi elinpäiviä. Jos päiväys paukkuu yli, mutta tuote läpäisee vielä kriittisen haju- ja makutestin, olen kyllä itse rohkeasti ruuanlaitossa käyttänyt. Mutta tällaiset testit ja ruokien käyttäminen tietenkin jokaisen omalla vastuulla.

Mitä sinne kaappiin sitten ostetaan ja kuinka paljon? Tietenkin perus leivät, maidot, voit sun muut, ja näitä tietysti yritetään ostaa sellainen määrä, että riittävät viikoksi. Tiedät varmasti itsekin, kun leipä loppuu ja vain sitä lähdet kaupasta ostamaan, niin matkaan tarttuu helposti kaikkea muuta ”tarpeellista” mukaan ja sehän vesittää tätä meidän taloustyötä, eikös vain?

Lisäksi on aivan mielettömän hyödyllistä suunnitella viikon ruokalista etukäteen ja KIRJOITTAA nämä johonkin ylös. Ehkä sinullekin on saattanut joskus käydä niin, että olet katsonut jonkun kivan reseptin netistä, ostanut tarpeet kyseiseen ruokaan, mutta myöhemmin et ole muistanutkaan koko reseptiä ja pahimmillaan nämä hieman erikoisemmat ruoka-aineet onkin ehtinyt mennä kaapissa vanhaksi (pakastinkaan ei pelastanut). Lisäksi ruokien suunnittelu helpottaa arkea aika paljonkin, kun ei tarvitse työpäivän jälkeen alkaa miettimään, että mitä tänään syötäisiin. Itse suosin ruokia, joita voi tehdä suuremman satsin ja syödä pari päivää, joten suunnittelen yleensä kolme tai neljä ruokalajia viikolle. Ensin valmistan ruuat, joiden aineet säilyvät huonommin ja loppuviikosta sitten sellaiset ruokalajit, joiden pääraaka-aineet ovat joko pakastin tai kuiva-ainekaappi säilytyksessä. Hyvällä suunnittelulla vähenee myös ruokahävikki ja sekä ympäristö että lompakko kiittävät.

Hyvästäkään ruoka-aineiden suunnittelusta ei ole juurikaan hyötyä, jos suunnitelma on vain oman pään sisällä ja seuranasi kauppaostoksilla on pari leikki-ikäistä lasta. Päänsisäinen kauppalista muuttuu hyvin äkkiä selvitymissuunnitelmaksi ja mukaan tarttuu taas jotain ihan muuta kuin mitä olit suunnitellut ostavasi. Perinteinen kauppalista on saanut uuden elämän puhelinsovellusten myötä ja itsekin sellaista sovellusta käytän (itselläni käytössä super simple shopping list ja olen tästä tykännyt). Paperiveriossakaan ei ole mitään vikaa, se ei vaan ole ehkä juuri silloin lähellä, kun muistat jonkun asian mikä kaupasta pitää ostaa, ja lisäksi se unohtuu aika paljon helpommin kotiin kuin puhelin.

Mikäli kaupassa käy vain kerran viikossa, luonnollisestikin tulee suosittua hieman isompia marketteja, joiden hintataso on pieniä tutkitusti alhaisempi – siis selvää säästöä. Mitään tässä mainostamatta, mutta Prisma ja Lidl olleet oman kokemuksen mukaan edullisimpia. Lisäksi heräteostosten määrä vähenee, ihan vaan sen takia että kauppakäynnit harvenevat, mutta myös sen takia, että kun ne Prisman valtavat ostoskärryt on saanut täyteen ihan normiruuista, kynnys heittää niihin täysiin kärryihin jotakin ylimääräistä kasvaa. Ja vielä yksi mega tärkeä pointti: ei nälkäisenä ruokaostoksille -siinä ei parempikaan suunitelma pelasta!

Silläkin on aika lailla merkitystä kauppalaskun kokoon, mitä tuotteita sieltä kaupasta tuppaa ostamaan. Mitä valmiimpi tuote, yleensä sitä kalliimpi. Eli säästöä tulee mitä enemmän jaksat tehdä itse. Mutta toisaalta aika on rahaa, ja silloin kun aika on kortilla, on sitä ehkä valmis maksamaan valmiimmista tuotteista. Mutta ehkä tämä vaatii kokonaan oman kirjoituksensa? 😊

Mikäli kaipaat vinkkejä ruokasuunnitteluun, niin meillä on ajatuksena alkaa julkaisemaan reseptejä  ”arjen varmat nakit" -osiossa. Tulemme sinne Hannan ja Outin kanssa kasaamaan reseptejä, jotka ovat terveellisiä, kasvispainotteisia, suhteellisen edullisia sekä ne maistuvat ainakin meidän omille lapsille. Näillä kriteereillä tämä osio ei tule ainakaan pursuamaan reseptejä, mutta valikoituupahan reseptit sinne tarkasti :D  

Jos sulla on jotain näppäriä vinkkejä ruuhkavuosien ruokaralliin tai haluat jakaa omat fiiliksesi/lukusi kyseisestä aiheesta niin kommentoi ihmeessä alle :)

Ihanaa viikkoa ja toivottavasti näillä vinkeillä sinun kaupparallisi olisi tällä viikolla tavanomaista lyhyempi! <3

T. Elli 

Unelmia arki aamuista

Heräät aamulla herkästi pilven takaa kurkistaviin auringonsäteisiin. Teet oikein ison mutta hellän venytyksen ja nouset hitaasti sängystä. Kävelet paljain varpain olohuoneeseen ja vaikka lattia tuntuukin viileältä jalkojen alla, hymyilet, laitat lempi musiikkiasi soimaan ja annat nukkumisesta jäykistyneen kehosi liikkua sen tahdissa. Otat olohuoneen nurkasta lähes loppuun kuluneen joogamattosi ja astut sille kuten jokaisena muunakin aamuna ja annat hengityksesi virrata kehon läpi tuoden mielesi juuri tähän hetkeen. Laitat teeveden lämpenemään samalla kun alat valmistamaan herkullista, ravitsevaa ja helppoa aamiaista. Mietit myös ehkä ottavasi pari palaa suussa sulavaa tummaa suklaata, tai siis tietysti otat, tämähän on unelmiesi arki aamu. 

Minä RAKASTAN aamuja. Kiireettömiä, hiljaisia aamuja. Kaikkea niissä; aamunsarastusta, aamupalaa, uusia mahdollisuuksia, pitkään omassa seurassa nautittua aamuteetä. RAKASTAN myös nukkumista, torkuttamista, m a h d o l l i s s i m m a n pitkään. Ja tosiaan minulla on myös kaksi ihanaa äänekästä tytärtä, ketä tietysti myös RAKASTANRAKASTANRAKASTAN. Sen verran minäkin huonolla matematiikalla kuitenkin osaan laskea, että jos summaksi tahdotaan rauhalliset aamut, pitää tästä kolmen yhtälöstä jättää jotain pois. Lapset toki on ihan kivoja, mutta torkuttaminen toisaalta...😉

Sanotaan että aamut määrittää koko päivän suunnan. Ja todellakin, sen aamulla otetun oman hetken kyllä tuntee ja se kantaa pitkälle päivään tai jopa iltaankin saakka. Ennen joulua minulla oli selkeä uusi aamurutiini, jossa olin luopunut siitä että nukun yhtä pitkään kuin lapset ja olin lopettanut sen ärsyttävän torkuttamisen. Tarkkaa aikaa koska lapset heräävät en voi koskaan tietysti tietää, mutta monen vuoden kokemuksella tiedän aika haarukan johon oma herätys kannattaa laittaa. Toisina aamuina oma hetki on lyhyempi kuin toisina, mutta voi, edes 10 minuuttia omassa rauhassa ennen päivän touhuja tekee aivan törkeän hyvää, vaikka et olisikaan tällainen aamu lover niinkuin minä.

Kuitenkin pyhien aikana jotenkin luistin tästä jo itselleni tärkeäksi tulleesta aamu kuviosta, ja nyt olen täysin juuttunut takaisin tapoihin joista opettelin irti. Eli toisin sanoen olen siis nukkunut lapsien kanssa siihen asti kunnes on pakko herätä, jolloin meidän kaikkien aamu alkaa useimmiten kiireellä, varsinkin kun heräämisen jälkeen on vielä kiva halia sekä makoilla sängyssä. Lisäksi olen myös mennyt someen lähes heti heräämisen jälkeen vaikka se ei ole sitä mitä haluan aamulla ensimmäiseksi aivoilleni syöttää (Ei pahalla Facebook kamut😉) No joo, eihän nämä mitään suuria syntejä ole, tiedän, mutta huomattuani eron aamuissa jolloin en toiminut näin, tuntuu etten vaan voi enää jämähtää tähän. Joten lempeästi mutta kuitenkin napakasti palaan takaisin "ruotuun", toimikoot tämä teksti nyt lisätsempparina siihen.

Tietenkin haluan myös jakaa nämä omat aamutavat teillekin, jos joku teistäkin haluaa rikkoa sitä omaa totuttua aamurutiinia pääsemällä joistain tavoista irti tai tuoda niihin jotain uutta lisää. Ne ei välttämättä ole lainkaan näitä asioita mitä minä teen, tärkein pointti on kuitenkin on, että teet jotain mikä on sinulle tärkeää ja mistä nautit💓

💓Herää ennen lapsia, tai herää edes puoli tuntia aiemmin kuin on pakko. Tämä on se vaikein osuus koska nukkuminen on vaan parasta, mutta tee se silti.

💓Älä katso heti herättyäsi puhelinta, se voi odottaa.

💓Juo. Minä juon yleensä lämmintä sitruunavettä, se herättää aineenvaihduntaa ja raikastaa oloa. Mutta se voi olla myös ihan vaan vaikka vettä. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan vielä sitä viiniä😉

💓Kuuntele musiikkia. Yleensä tässä vaiheessa aamua kuuntelen jotain iisiä ja rentouttavaa, mutta tärkeintä on mennä oman fiiliksen mukaan. Joten tarvittaessa ne parhaat tsemppibiisit kehiin!

💓Liiku. Sitruunaveden seuraksi kaivan yleensä joogamaton esiin ja teen lyhyen harjoituksen. Pointtina kuitenkin herättää keho, on se sitten jooga, venyttely tai vaikka tanssi, mikä ikinä tuntuukin sinusta hyvältä ja oikealta.

💓Kehitä itseäsi.Toisinaan kun ehdin, luen myös kirjaa, kirjoitan ajatuksia ylös tai suunnittelen jotain super kivaa mistä tulee hymy huulille.

Pikku lisävinkkejä erityisesti vanhemmille:

💓Laita itsesi mahdollisimman valmiiksi ja sometakkin vaikka oikein olan takaa ennenkuin lapset herää, näin on enemmän aikaa keskittyä heihin.

💓Jos lapsi herää normaalia aikaisemmin ja pärjää piirrettyjen parissa, laita ne päälle ja jatka omaa hetkeäsi. (Lapsi ei saa traumoja tästä, lupaan.)

💓Jos sun lapset herää aamuviideltä niin toivon sulle voimia ja ymmärrän täysin jos haluat nukkua ne kaikki minuutit aamusta.

PS. Te ootte huippuja vanhempia ja pärjäätte täydellisesti💓

Onko sinulla joitain tiettyjä aamurutiineja mistä nautit tai mistä haluaisit ehdottomasti päästä eroon?

Hiljaisen aamuhetken rikkoo äänet yläkerrasta, hymyilet, ja jo itse täysin heränneenä löydät sängystä kaksi unistä pientä pörröpäätä, kuitenkin jo niin täynnä iloa ja tarmoa uuteen päivään. Aamupalapöytä täyttyy tarinoilla nukutusta yöstä, alkavan päivän suunnitelmista ja muista hassuista höpötyksistä. Nämä on ne hetket ennen kaikkea sitä kiirettä, kiukuttelua ja touhottamista, joita ei vaan halua missata, ajattelen.

Rentouttavia aamuhetkiä sinulle toivottaen,

Hanna

Smoothiella päivä käyntiin

Minä kuulun ehdottomasti niihin ihmisiin, joille aamupala on päivän tärkein ateria. Ilman kunnollista aamiaista ei päivästäni tule mitään. Smoothiet kuuluvat aamupalaani lähes joka aamu. Ne ovat vain niin nerokkaita: paljon vitamiineja helpossa muodossa, makuyhdistelmät ovat loputtomia, nopea surauttaa aamulla valmiiksi ja maistuvat usein myös lapsille. Tässä ohje tämänhetkiseen lemppariyhdistelmääni, jossa maistuu kirpsakka tyrni.

Tyrni-mangosmoothie

kahdelle

1 porkkana
2 dl mangoa

2 dl ananasta

kourallinen tyrnimarjoja

pieni pala inkivääriä

sitruunamelissan lehtiä

1 - 1,5 dl makeuttamatonta mantelimaitoa

Lataa ainekset blenderiin, blendaa ja tankkaa energiaa päivääsi.

-Outi

Kurkistus kuitteihin

Olo on jännittynyt, ensimmäinen teksti, mistä sitä kirjottaisi? Ensimmäiset askeleeni kohti tasapainoisempaa elämää tein oman talouden saralla, joten tuntui luontevalta aloittaa kirjoittaminen kyseisestä aihealueesta. TIEDÄN, aihe on muutenkin kuivakka ja ehkä jopa ahdistavakin ja tyttöjen mahtavien tsemppi postauksien jälkeen ei tämä aihe ainakaan järin hyvässä valossa näyttäydy :D

Mutta ihanaa tässä meidän blogissa on juuri tämä, jokainen tuo omia juttuja, jotka tasapainottavat arkea, ovat itselle tärkeitä ja usko siihen, että jutut antavat sinullekin tsemppiä, innostusta, iloa ja apua arkeesi <3 

Mennään siis asiaan! Tuntuuko susta, että kaikki rahat menee mitä tulee eikä riitäkkkään ja että kukkaron nyörit kiristävät jatkuvasti? Mahtavaa jos vastasit ei, mutta valitettavasti itse vastasin samankaltaisiin kysymyksiin kyllä vajaa kaksi vuotta takaperin. Olin lopen kyllästynyt siihen, että talousasiani eli täysin omaa elämäänsä. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että joka kuukausi oli jännitysnäytelmä siitä, riittääkö rahat ja jos jotakin yllättävää ilmaantui, oltiin lirissä.  Kiinnostus talousasioita kohtaan heräsi siis omasta kokemuksesta ja nyt on käyty kuluttamassa penkkejä erilaisissa koulutuksissa ja luettu kirja jos toinenkin asian tiimoilta. Monesti olen näissä talousasioissa miettinyt, voisiko näiden hoitamiseen olla jotain oikotietä onneen, mutta itse en ole sellaista vielä löytänyt. Siispä kivijalka kuntoon ja aloitetaan tämä yhteinen talousmatka niinkin jännittävillä ensiaskelilla kuin menojen seurannalla ja rahojen manageroinnilla!

MENOJEN SEURANTA

Ei ole hyötyä oikein mistään taloustoimista, jos joka kuukausi on yllätys mihin ne rahat oikein tililtä katoavat. Ja hei varsinkin näin joulun jälkeen se voi varsinainen mysteeri ollakkin :D
Aluksi kannattaa ainakin muutaman kuukauden ajan keräillä kuitit talteen ja kirjata menot taulukkoon, jotta saat käsityksen, millaiset kuukauden peruskulut suunnilleen ovat. Googlesta kun hakee esimerkiksi ”menojen seurantataulukko” tai ”oman talouden budjetointi” sanoilla, saa hyvinkin erilaisia taulukkovaihtoehtoja. Aluksi käytin itse omaan tarpeeseen turhan tarkkoja taulukoita ja isoa osaa dataa niissä en edes ymmärtänyt. Tästä aiheutui vain turhaa päänvaivaa! Hiljattain olen löytänyt käyttööni simppelin excel-taulukon, jota voin lämpimästi suositella. Taulukon käyttäminen on helppoa ja se näyttää käytettyjen tulojen prosenttiosuuden, eli toisin sanoen, kuinka paljon tai vähän "ylimääräistä" rahaa jää käyttöön joka kuukausi (tästä aiheesta kirjoitan lisää vielä myöhemmin😉).

Menojaan voi seurata myös hieman vähemmällä vaivalla käyttämällä jotakin puhelin sovellusta (MTV:n jutussa on kivasti eritelty suosituimpien sovellusten plussia ja miinuksia). Ystäviltä olen kuullut hyvää palautetta pivosta ja monefysta. Itse en ole näitä sovelluksia kokenut omakseni, koska korttimaksuista suoraan kerätyt tiedot eivät tietenkään erittele kuittien sisältöä.  Mutta ehdottomasti tärkeintä tässä asiassa on löytää itselle mahdollisimman luontainen tapa kirjata menot ylös, ja mikä pätee moneen, pätee myös tähänkin:

Keep it simple!

RAHOJEN MANAGEROINTI

Kun menot ovat selvillä, on paljon helpompi lähteä tarvittaessa karsimaan kuluja ja budjetoimaan varoja. Kokemuksesta voin sanoa, että jos käytössä on vain yksi tili, johon tulevat kaikki rahat ja jolta menee kaikki menot, on vaikea hahmottaa kokonaisuutta. Tämän takia voi olla hyödyllistä availla muutama tili lisää verkkopankkiin. Tilien avaaminen verkkopankissa on useimmiten ilmaista, palvelumaksu saattaa pankista riippuen hieman nousta, mutta itse olen ollut valmis muutaman euron kuussa maksamaan siitä, ettei yllätyksiä juurikaan enää omassa taloudessa tule.

Miettiessäsi montako tiliä tarvitset, hahmottele hieman, millaisia eri kuluja sinulle on. Esimerkiksi kiinteät kulut (laina, sähkö, vuokra, puhelin, netti jne) voisivat mennä yhdeltä tililtä. Ruokaa varten voisi olla oma tilinsä, säästötili ehdottomasti, sijoitustili jos niistä puuhista innostuu sekä kulutustili, jonka sisällön voit hyvällä omalla tunnolla tyhjentää joka kuukausi 😊 Sitten vaan palkka- tai tukipäivänä siirtelemään rahoja menojen mukaan omille tileilleen, ja loppu kuukaudesta ei tarvitse raha-asioita miettiäkkään -> teoriassa näin, mutta todellisuudessa silloin tällöin tulee jotain yllättävää, tulot vaihtelevat tai jotain muuta mukavaa. Yllä mainitut toimenpiteet auttavat sinua kuitenkin selvitytymään yllätyksistä paremmalla menestyksellä.

Jos en itse olisi kokenut niin valtavaa hyötyä edellä mainituista toimista, en uskaltaisi niitä suositella saatika niistä kirjoittaa. Oman talouden haltuun ottaminen mahdollisti minulle hoitovapaalle jäämisen kuopukseni kohdalla (kun ei oltu sitä ennen mitään saatu säästettyä ja tulot tippuivat). Tämän lisäksi huolimatta tulojen vaihteluista säästöjä on kertynyt. Oman talouden hoitoon liittyy tietysti muitakin elementtejä, mutta mielestäni nämä ovat hyvät ensimmäiset askeleet ottaa.

Niinkuin muutos aina, se vaatii aluksi rutiinien rikkomista ja uuden opettelua. Mutta mikä olisikaan parempi ajankohta aloittaa jokin uusi tapa, kuin vuoden alku! Näissä asioissa pätee oikeastaan sama kuin kaikessa tekemisessä ja uuden opettelussa: alku on kankeaa, mutta kun uudesta tavasta muodostuu rutiini, ei asiaan tarvitse kuluttaa niin paljon energiaansa. Ja kuinka tärkeää onkaan edetä pienin askelin ja olla armollinen itseään kohtaan; lapsikin kaatuu monta kertaa kävelemään opetellessa eikä suinkaan lähde heti juoksemaan ensiaskeltensa perään! Rahasta kun ei juurikaan puhuta eikä sen hallittua käyttöä opeteta (tai sitten minä olen nukkunut niillä tunneilla :D), joten miten sen kanssa oikein voisikaan osata toimia?

Olisi kiva kuulla minkälaisia ajatuksia talousasiat sinussa herättävät; kivaa, tylsää, pakollista vai kenties puuduttavaa?  Minkälaisia juttuja olet jo kokeillut ja mistä on ollut hyötyä? 

Ihanaa ja rahan täyteistä loppuviikkoa sinulle! 

Elli <3 

Tykkää susta niin että halkeet

Tässä me nyt ollaan, vain minä ja sinä. Minä ja Te. Eka ihan itsekseen kirjotettava juttu, ja tiedättekö, jotenkin jännittää ihan sikana ja toisaalta ei yhtään. Mietin millä oikein aloittaisin, jotain järkevää ja fiksua (vinkkinä: älä liikaa laske sen varaan :D), rentoa ja hauskaa ainakin. Asia mitä kohtaan olen intohimoinen, ja ehdottomasti ajatuksia herättävää sen olla pitää. Jotain mistä jää tunne, että tämä on se alku mistä astutaan jotain uutta ja jännää kohti. Uskon että kun pääset tekstin loppuun, olet tullut mukavuusympyrästäsi vähän ulos päin, ainakin kerran ajatellut, että olen vähän hihhuli ja toivottavasti edes kerran hymyillyt sinun upeaa hymyäsi.

Minä olen, kuten myös varmasti sinäkin, täällä kehittymässä ja oppimassa, mutta myös löytämässä vaihtoehtoja huonoille tottumuksille ja tavoille. Ei todellakaan siksi että lehdet, blogit tai muut ihmiset sanovat niiden olevan huonoja, vaan koska itse huomaa että ne eivät tee omaa oloa hyväksi. Jokaisella meistä on näitä. Viimeisimmän koin ihan äsken kun söin TAAS aivan liian monta joulusuklaata. Mikä siinä onkin ettei voi lopettaa ajoissa? No vakavasti puhuen, ne voivat olla todella suuria möykkyjä elämässä ja niistä pois oppiminen voi olla pitkä ja vaikea prosessi.

Tulen varmasti palaamaan tähän aiheeseen syvemmin myöhemmin, mutta tässä tekstissä, kuten aiemmin jo mainitsin, haluan astua vasta sen ekan pienen askeleen. Tämän tekstin aihe kuitenkin itsessään on TODELLA tärkeä ja se on yksi niistä tavoista, jotka toivon pystyväni kitkemään omasta arjestani pois kokonaan ja toivottavasti samalla myös auttaa siinä sinuakin. Uskon että suurimmalle osalle ihmisistä tämä tapa on tuttu, eikä kovinkaan mieluinen. Vai puhutko sinä aina itsellesi positiivisesti pääsi sisällä?

Negative selftalk, lyttäävä ääni pään sisällä, negatiivinen itsepuhelu, mitä näitä nyt oli. EI niin rakkaalla lapsellakin voi olla monta nimeä.

Mieti nyt ihan hetki, millä tavalla puhut itsellesi, kun olet epävarma, kun epäonnistut, kun sanot jotain muka noloa. Mitä ajattelet, kun katsot itseäsi aamulla peilistä? Kun onnistut, kehutko itseäsi? Kun et jaksa, muistathan kannustaa jatkamaan tai sanoa että se ei haittaa? Joinain päivinä "mahtavaa että jaksoit nousta sängystä" sen sijaan että haukut itseäsi saamattomaksi helpottaa oman pään sisällä asumista huomattavasti. Kukaan ei tykkää ilkeistä, kaikista virheistä huomauttavista ihmisistä, mutta silti annamme sellaisen asua oman päämme sisällä.

Sitä ei ehkä tule niin ajatelleeksi ennen kuin siihen kiinnittää huomiota. Ja eroon siitä ei pääse ennen kuin sen tiedostaa. Mutta koska emme voi sitä ääntä päässämme hiljentää, voimme ainoastaan korvata negatiivisen mallin positiivisella, huonon tavan paremmalla.

Jotta pääsemme positiiviseen alkuun, jotta saat tästä tekstistä jotain konkreettista apua, haluaisin että teet kanssani yhden harjoituksen. Toivon myöskin, että teet harjoitusta useammin kuin kerran tai ainakin palaat mielessäsi tähän, varsinkin silloin kun kaikki tuntuu hankalalta ja negatiivinen ääni päässä kuuluu kovempaa. Näin saat siitä parhaimman hyödyn irti. Voit kaivaa kynää ja paperia tai pohtia näitä mielessäsi.

Missä 5 asiassa sinä olet todella hyvä? Ja kun vauhtiin päästiin niin mieti myös 5 hyvää piirrettä itsessäsi.

Tiedäthän, että niitä on niiin niin paljon enemmän, mutta viidellä pääset jo hyvään alkuun ja saat täyttää pääsi positiivisilla ajatuksilla itsestäsi. Minä niin tiedän, se ei ole helppoa. Eikä varsinkaan, kun jokaisen ajatuksen jälkeen me suomalaiset usein nolostumme ja alamme vähättelemään osaamistamme tai ihastuttavia piirteitämme ja mietimme olevamme itserakkaita. Ja siis jokaisenhan kuuluu rakastaa itseään ihan SIKANA, joten se on vain positiivinen asia!! Haluan että mietit tätä oikeasti, älä valitse ainoastaan niitä ilmiselviä, vaan juuri ne asiat jotka vähän ehkä jopa hävettäisi sanoa ääneen. Älä myöskään jätä harjoitusta tekemättä koska se tuntuu oudolta tai erilaiselta, koska niin sen kuuluukin tuntua. Ensimmäinen askel on aina vaikein.

Kukaan ei kuule sinua, on vain sinä ja sinun ajatukset. Olet ihan varmasti miettinyt pienessä likaisessa mielessäni paljon pahempiakin juttuja, joten ANNA NYT VAAN MENNÄ!!! KEHU ITSEÄSI täysillä, oikein olan takaa!!!JES!! MAHTAVAA!! Eikö ole siistiä kun tuntuu samaan aikaa oudolta mutta kuitenkin niin hemmetin hyvältä?

Ole itsellesi lempeämpi, hyväksyvä ja hellä. Ole itsellesi ystävä, älä vihollinen. Koska jos minulta kysytään, ne pahimmat möykyt elämään tulee juuri sieltä omasta mielestä. Tehdään siitä siis askel askeleelta yhdessä vähän positiivisempi paikka.

Hanna💗

Ei lupauksia

En ole koskaan tehnyt uuden vuoden lupauksia. Joka vuosi niitä kyllä mietin, mutta jokin siinä konseptissa on aina tuntunut häiritsevän. Tällä kertaa aloin miettimään uuden vuoden lupauksia jo hyvissä ajoin ennen joulua. Mielessäni pyöri paljon lupauksia, joita voisin tehdä helpottaakseni arkeani tai muuttaakseni huonoja tapojani. Voisin luvata yhtä ja toista, mutta seuraisiko niistä lupauksista mitään?

Aikani asiaa pohdittuani tajusin, miksi en ole halunnut koskaan tehdä lupauksia uudelle vuodelle enkä halunnut nytkään. Mieleeni nousi sanonta: ”lupaukset on tehty rikottaviksi”. Ja näinhän uuden vuoden lupauksiin usein suhtaudutaan; luvataan nyt mitä luvataan, ei ne lupaukset kuitenkaan pidä. Niin, en ole halunnut tehdä lupauksia, joita ei ole edes tarkoitus pitää. Asia kuitenkin vaivasi minua koko joulukuun. Jotenkin minulla oli tunne, että halusin asettaa itselleni tiettyjä tavoitteita tulevalle vuodelle. Halusin asettaa tavoitteita, koska halusin tiettyjen asioiden muuttuvan tai lisääntyvän elämässäni. Ja jos vuosi 2017 jotakin minulle opetti, niin sen, että muutosta ei tapahdu, jos ei itse ole valmis tekemään töitä sen eteen tai ei ole itse valmis muuttumaan.

Niinpä lupausten sijaan päätinkin tehdä uuden vuoden päätöksiä. Eikö kuulostakin heti paljon paremmalta? Teen päätöksen. Siinä ei ole varaa jossitteluihin tai perumisiin, varsinkaan, kun olen sen verran jääräpäinen luonteeltani, että kun jotain päätän, niin sitten se asia on niin, piste. Ja niin tänä vuonna, ensimmäistä kertaa elämässäni teen uuden vuoden lupauksia, paitsi etten tee, koska teen lupausten sijaan päätöksiä. Tahdon nyt jakaa nämä päätökset teidän kanssa, koska julkisia päätöksiä en varsinkaan ala perumaan. Joten tässä ne nyt ovat, pitkän itsetutkiskelun tuloksena, päätökset, jotka helpottavat meidän perheen arkea ja lisäävät onnellisuutta vuonna 2018:

1. Otan päivittäin hetken itselleni joogamatolla. Haluan saada taas kiinni säännöllisestä joogaharjoituksesta, koska tiedän sen tekevän niin hyvää omalle hyvinvoinnilleni, niin henkiselle kuin fyysisellekin. Hetki voi olla 10 minuuttia tai se voi olla tunnin, päivästä riippuen, mutta pidän kiinni siitä, että se on JOKAPÄIVÄINEN.

2. Opettelen olemaan avoimempi, näyttämään ja kertomaan enemmän tunteitani. Tässä minulla on suuri haaste. Sulkeudun helposti omiin maailmoihini kelaamaan ajatuksiani ja tunteitani, varsinkin jos joku on loukannut minua tai luulen jonkun ajattelevan negatiivisesti minusta. Tahdon kuitenkin opetella pois tuosta tavasta, koska uskon, että useinkaan kyse ei edes ole siitä, että joku olisi tieten tahtoen halunnut loukata tai ajattelisi minusta jotakin huonoa. Uskon, että monesti kyseessä on oma virheellinen tulkintani, jota sitten jään pyörittelemään ajatuksissani. Ja mikä energiasyöppö ja negatiivisuuden lähde tämä tapa onkaan!

3. Lasken aina kymmeneen kun pinna kiristyy :D Tietyissä asioissa pinnani on erittäin lyhyt. Olen useammin kuin kerran hermostunut lapsilleni jostain mitättömästä asiasta liian nopeasti ja tuntenut huonoa omaatuntoa siitä jälkeenpäin. Siksipä päätänkin nyt, että kun pinna kiristyy, hengitän syvään ja lasken kymmeneen. Toivon sen antavan hermoilleni hetken hengähdystauon ja näin vähentävän niitä kertoja, kun huudamme kaikki päät punaisena puolipukeisena hikipäässä eteisessä, koska 10 minuuttia sitten olisi pitänyt olla jo menossa.

4. Otan vihdoin asiakseni järkeistää meidän ruokahuoltoa ja kaupassa ravaamista. Lisää suunnitelmallisuutta, vähemmän kaupassakäyntikertoja. Uskon tämän säästävän sekä aikaa että rahaa ja lisäksi niitä minun kilahtelevia hermojani. Tähän päätökseen sitä paitsi on apuja tiedossa. Elli on luvannut jakaa parhaat vinkkinsä tämän asian tiimoilta kanssamme.

Siinä ne nyt sitten on. Minun päätökset vuodelle 2018. Olen itseasiassa aika innoissani näistä. Ei lupauksia vaan päätöksiä. Entä sinä, teitkö sinä tänä vuonna lupauksia tai päätöksiä? Minkälaisia? Ja jos et tehnyt, niin vielä ehtii!

-Outi

Ensimmäinen askel

Mitä syntyy kun kolme tiedonjanoista, suupieliä ylösnostattavamman arjen pyörittämisestä innostunutta äitiä lyövät viisaita päitään yhteen? No mitä muutakaan kun blogi tietenkin!! :D

Blogin idea syntyi omasta tarpeestamme löytää inspiraatiota ja rohkeutta elää elämää täysillä sekä ideoita tehdä arjesta hyvinvoivampi. Haluamme jakaa arjen niin ylä- kuin alamäetkin, koska vaikka tarkoituksenamme on elää arkea onnellisemmin ja iloisemmin, tulee väistämättä eteen päiviä, jolloin kaikki ottaa päähän tai asiat menee päin sitä itseään. Oman näköisen elämän eläminen ja arjen pyörittäminen vaatii rohkeutta, uskallusta ja ajoittain omalta mukavuusalueelta poistumista - tätä matkaa me haluamme kanssanne jakaa. Koska arki on jokapäiväistä elämäämme haluamme tietenkin elää sen täysillä; oppien, kokien ja itsestä huolta pitäen. Onnellisena pyykkivuorien, töiden, ruoanlaiton ja vuotavien nenien keskelläkin.

Täytämme blogin pohdinnoillamme, ajatuksillamme, tunteenpurkauksilla, opituilla asioilla ja kokemuksillamme. Kolme kirjoittajaa, kolme arkea ja kolme näkökulmaa. Meitä kaikkia kuitenkin yhdistää innostus kokonaisvaltaista hyvinvointia ja itsensä kehittämistä kohtaan. Haluamme olla monipuolinen ja aito blogi tasapainon etsimisestä joskus haastavassakin, mutta niin antoisassa arjessa. Toivottavasti viihdyt kanssamme ja löydät kirjoituksistamme juuri niitä asioita, joita olet ehkä jo etsinytkin omaan elämääsi. Tervetuloa ottamaan kanssamme askeleita hyvinvoivaan arkeen!

Keitä me olemme?

Hanna, 31-vuotias kahden tytön äiti.

Heräsin kolmenkympin korvilla siihen, että haluan jaksaa ja voida paremmin. Tietoa ravintojutuista, kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, ihmiskehosta -ja mielestäkin minulla kyllä oli, mutta käytäntöön asti oppimani asiat ei kuitenkaan OIKEASTI olleet kunnolla päässeet.

Itsensä kehittämisen kautta syntynyt oivallus siitä, että minä itse olen vastuussa omasta olostani, ajatuksistani, jaksamisestani ja elämästä ylipäätään herätti vihdoin kunnolla innostuksen muutoksille. Omasta kokemuksesta tiedän, että muutoksien, pienten tai suurien, tekeminen omassa arjessa ei ole helppoa, mutta aivan varmasti mahdollista, myös sinulle jos niin haluat! <3

Tuon blogiin varmasti ison ripauksen heittäytymistä, smoothiehulluutta, joogailua, vinkkejä ja kokemuksia lasten kanssa matkustamisesta, värejä lautaselle, rentoa mutta syvällistäkin pohdintaa elämästä sekä pyydän takuulla selviytymisvinkkejä kahden tytön aiheuttamiin hermoromahduksiin! Super innoissani ja totaalisen avoimin mielin tätä uutta kokemusta kohti, ja malttamattomana odotan että pääsemme kunnolla vauhtiin! Toivottavasti onnistun tuomaan omalta osaltani blogiin innostusta ja inspiraatiota johon pystytte samaistumaan ja josta saatte iloa omaan arkeen!

Hanna on mielettömän energinen ja innostava tyyppi, joka toimii itselleni esikuvana siitä, miten rohkeasti uusia asioita voikaan tarttua tekemään. Hannalla on hyvä huumorintaju ja hänen seurassaan tulee harvoin tylsää. Hannan syvälliset pohdinnat elämästä ovat hyvinkin innostavia ja hän todellakin elää kuten opettaa.

-Elli-

Hanna on iloinen tyyppi, jonka ilo tarttuu myös muihin ihmisiin. Ihailen Hannan optimismia, upeaa elämänasennetta ja rohkeutta olla oma itsensä. Hanna ei lannistu pienistä vaan puskee asenteella läpi vaikka harmaan kiven.

-Outi-

Elli, 26v, iloinen ja innostuva kahden pienen lapsen äiti ja vaimo.

Into itsensä kehittämiseen syttyi muutama vuosi sitten kriisin kautta, kun monien isojen tavoitteiden täytyttyä elämä ei ollutkaan täydellistä kuten olin kuvitellut vaan elin jo seuraavassa sitten kun -hetkessä. Elämän suorittamisen oli loputtava ja oli alettava oikeasti elämään tätä hetkeä. Tämä ei ollutkaan ihan niin helppoa mitä mietelauseet usein antavat ymmärtää vaan keinoja tasapainon saavuttamiseen piti alkaa aktiivisesti miettimään, etsimään ja kokeilemaan.

Ehkä tärkein oppimani asia on ollut se, että sitä on itse vastuussa omista ajatuksistaan, toiminnastaan ja elämästään. Toisia ihmisiä ei voi muuttaa, mutta itseäsi voit <3. Ja heti perään voin todeta, että tämän oivalluksen muistaminen ja huomioiminen omassa tekemisessä joka päivä ja joka hetki, on paljon helpommin sanottu kuin tehty :D

Tuon blogiin varmasti käytännön juttuja oman talouden hallinnasta, ruokailusta lasten kanssa, jaan hyväksi havaitsemiani reseptejä sekä pohdintoja tunteista, niiden vaikutuksista omaan toimintaan ja vinkkejä niiden hallintaan. 

On huikeaa päästä jakamaan teidän kanssanne tätä matkaa ja toivon todella, että saat pohdinnoistamme  inspiraatiota, innostusta, tasapainoa ja välillä huojennustakin omaan arkeesi!  <3

"Elli on todellinen tuumasta toimeen tarttuja, rehellinen ja energinen. Ollut huikeaa seurata miten Elli on muutosta kaivatessaan ottanut isoja harppauksia kohti tavoitteitaan, kaivanut tietoa kiinnostuksen kohteistaan ja rohkeasti mennyt niitä asioita kohti joita omaan ja perheensä elämään kaipaa. Todella inspiroivaa seuraa tämä äänekkäällä naurulla höystetty nainen!"

-Hanna-

"Elli on innostava esimerkki siitä miten oma elämä otetaan haltuun. Ihailen Ellin paneutumista asioihin ja sitä, miten Elli menee rohkeasti ja pitkäjänteisesti omia tavoitteitaan kohti. Elli on innostavaa ja hauskaa seuraa. Kaikenkaikkiaan ihan mahtava tyyppi."

-Outi-

Outi, 34 vuotta, kahden lapsen äiti, yhden reissutyöläisen vaimo.

Olen ollut kiinnostunut hyvinvoinnista, ravinnosta ja itselle parempien valintojen tekemisestä koko aikuisikäni. Konkreettisten muutosten tekeminen omassa elämässä on usein vain jäänyt suunnitteluasteelle tai hetken huumaksi. Oikeastaan vasta äidiksi tultuani olen tajunnut kuinka iso merkitys sillä, että voin hyvin, on arjen laadulle ja kuinka se heijastuu koko perheen hyvinvointiin.

Viimeisen vuoden aikana minusta on tuntunut siltä, että nyt on ihan oikeasti aika muutokselle ja olen tietoisesti ja tavoitteellisesti lähtenytkin muuttaamaan asioita itsessäni ja omissa tavoissa. On ollut palkitsevaa huomata omien valintojen seuraukset ja tahdon ehdottomasti jatkaa tällä tiellä.

Minulta voi odottaa blogiin kirjoituksia ainakin oman ajan ottamisen merkityksestä, liikunnasta ja luonnon hyvinvointivaikutuksista, kotiaskareissa oikomisesta, itsensä motivoinnista sekä pienellä budjetilla elämisestä. Koska ruoka ja ravitsemus ovat myös kiinnostukseni kohteena, tulen varmasti jakamaan paljon ruokaan liittyviä juttuja sekä reseptejä arjen helppoihin ja maistuviin ruokiin.

On huippua päästä tekemään tätä juuri näiden kahden innostavan ja rohkean naisen kanssa. En malta odottaa mitä tästä syntyy!

"Outissa arvostan hänen rauhallisuuttaan, kuuntelutaitojaan ja kykyä ymmärtää muita. Vaikkakin Outi on meistä kolmesta rauhallisin, ei hän suinkaan ole mikään tylsä tyyppi, vaan hänellä on mainio huumorintaju. Outiin on helppo luottaa ja hänen pitkäjänteinen työ oman hyvinvoinnin parissa näkyy hänen arjessaan ja se on varmasti pitkälti syy myös siihen, miksi hänen seurassaan on niin hyvä ja helppo olla."

-Elli-

"Emme ole tunteneet kovin pitkään, vaikka ei todellakaan tunnu siltä. Olemme Outin kanssa todella erilaisia, mutta silti samanlaisia. Outilla on paljon piirteitä joita omassa luonteessani haluaisin vahvistaa ja varmasti siksi viihdyn niin älyttömän hyvin hänen seurassaan! Outi on rohkea, tasapainoinen, lämmin ja mielestäni onnistuu tuomaan lähellään olevissa ihmisissä esiin heidän parhaat puolensa."

-Hanna-